Koh Rongin paratiisisaari (?)

Hieman blogipäivityksiä nyt kun olemme ostaneet väliaikaiseksi hyödykkeeksi 7 dollarin usbi-näppäimistön, joka helpottaa huomattavasti kirjoittamista, kun ei tarvitse jokaista opl:ää copypastettaa. :)

Phnom Penhistä matkasimme etelärannikolle kohteeseen, jota meille oli suositeltu useammin kuin kerran. Kyseessä ei ollut suinkaan huumeiden ja prostituution valtaama Sihanoukville, jossa yövyimme yön verran. Vahvojen huumeiden ja halpojen naisien lisäksi meidät ympäröi kohteessa ukkosmyrsky, joka iski vaihteeksi yllättävän lähelle. Istuskelimme sateelta suojassa turvallisesti Utopia-baarin metallikaton alla ja pakko myöntää, että aika moisen jysäyksen sai aikaiseksi jat hetken välähdykset sai aikaan erilaisia pelkotiloja. :)

Paikallinen jääpalakuljetus, njam njam, mangoshake!

Seuravana aamuna lähdettiin matkaamaan siihen varsinaiseen kohteeseen parin tunnin kalastaja-aluksella. Tarkoitus oli yöpyä Koh Rongilla suomalaisen Jonen särkyneen sydämen majatalossa saaren toisella puolella, mutta kävi ilmi, että Jone viettää kesäkaudet mieluusti Suomessa, ymmärrettävästi.

Jäimme siis majoittumaan sinne minne meidät ensiksi johdatettiin ja kävelimme rannan toiseen päähän Treehouse bungalow'eihin, joka ei mitenkään huonompi majoitusvaihtoehto jokseenkaan ei myöskään se halvin. Bungalowit kustansi 15 dollaria sadekauden kunniaksi ja varsinaiset puumajat 25 dollaria. Päädyimme majoittumaan yhdeksi yöksi puumajaan ja loput bungalowissa.

Niin. Cambodian rahayksiköt on hieman hämmentäviä. Käytännössä automaatit syystää ulos jenkkidollareita (ainakin ne mistä olen rahaa nostanut) ja niillä sitten maksellaan. Takaisin saa yleensä kasan dollareita ja pikkuhilut rieleinä. Vähänkään ryppyisemmät dollarisetelit ei kuitenkaan käy maksuvälineenä, mutta ne voi käydä mahdollisesti vaihtamassa pimeämmillä markkinoilla huonommalla vaihtokurssilla..
Koh Rongilla käytiin yhtenä päivänä snorklailemassa majapaikkamme edustalla ja bongattiin paikallisten kalojen lisäksi pari rauskua. Päivät sujui enimmäkseen rentoutuen ja kirjoja lukien ja tähän aktiviteettiin saari soveltuikin täydellisesti.

Yhtenä iltana istuskelin hiljaa bungalow:ssa kirjaa lukien ja kummastelin katolta kuuluvaa rapinaa. Kävin tarkastamassa terassin apinoiden varalta, ettei kengät tms lähtisi väärän hepun matkaan, mútta tassuttelija ei ollut apina. Menin takaisin sisään ja hetken päästä joku taas tassutteli katolla ja rapisteli katonrajassa. Jokin kurkisti pienestä kolosta ja hyttysverkon läpi olin varma, että kyseessä oli iso rotta ja kerkesin säikäyttämään sen menemään ennen kuin tajusin, että kyseessä olikin jonkin sortin pesukarhu ja kaduin heti tekoani. Tosin en tiedä olisinko lopulta katunut enemmän jos olisin päätynyt kamppailemaan pesukarhun kanssa bungalowissa?

Yhtenä iltana kävin myös "Cambodian peoples party":n onnistuneen vaalivoiton ja kuvernöörin vierailun kunniaksi tanssijalkaa heiluttamassa paikallisten tanssien muodossa.  Tätä lienee hieman edesauttoi paikallisten juhlamieli ja heidän tarjoilemansa janojuomat.

Koh Rong oli ihanan rauhallinen paikka, mutta ikävä kyllä kiinalaisilla on jo kohteeseen suuri rakennusprojekti ison tien, hotellien, golfkenttien ja kasinojen muodossa. Tosin jo nyt oli huomattavissa, että länsirannan suosituimmat kohteet olivat enimmäkseen ulkomaalaisten ylläpitämiä ja taisivatpa olla vielä samojen heppujen omistuksessa. 

Apinoiden temmellyksistä taisin unohtaa kertoa seuraavanlaisen tarinan: istuskelimme Phnom Penhissä hotellimme viereisessä kahvilassa, jonka omistajaan Rosalyyn olimme tutustuneet. Kahvilan työntekijät kerääntyivät pikkuhiljaa yhteistuumin tielle nauruskelemaan ja osoittelemaan yläilmoihin. Yhdistin tämän jotenkin juuri ohi hiippailleisiin apinoihin, mutta en ajatellut seikkaa sen enempiä ennen kuin ystävämme Clem rupesi selittämään pyykeistään, jotka hän sai viritettyä hotellin parvekkeelle kuivumaan kätevällä matkapyykkinarulla... hetkeä myöhemmin Clem heilui parvekkeella pelastamassa loppuja pyykkejään alusvaatteita sovittelevilta apinoilta. :)

Jokusen rentouttavan yön jälkeen nappasimme botskin takaisin Sihanoukvillen hurvituksiin, jossa yövyimme vielä yön ennen Kampottiin siirtymistä. Sihanoukvillessä todistimme sellaisen harvinaisuuden kuin kaljan kuljettaminen dogibäkissä. Khmerit kaatavat todella usein juomia pieniin muovipusseihin, josta ne sitten nautitaan pillillä, mutta parasta oli tosiaan tämä ravintolasta mukaan napattu kaljapussi ja toiseen pussiin sitten kaveriksi jääpalat. Nokkelaa eikö totta!