23. huhtikuuta 2012

Matkalla vähäisillä unilla!

Lontoon lentokentällä se tunne matkalla olosta vasta oikeastaan iski, kun ympärillä hyöri niin paljon ihmisiä ja ihmiset käyttäytyi jollain tavalla oudosti. 

Reissuunlähtö ei sinänsä mennyt ihan niin kuin ajateltiin, sillä saavuin kentälle vielä jokseenkin humalatilassa ja ehkä tunnin nukkuneena hyvin istutun baarirupeaman päätteeksi, sillä yöbussi lähti Tampereelta kolmen pintaa ja Kimmo, Juska, Hanna ja Saija pitivät loppuun asti huolen, että tulevat saattelemaan minut bussille. Vetivät koko bussilastillisen iloksi vielä siinä bussin vieressä kovaan ääneen letkajenkkaa vaikkeivat omien sanojensa mukaan muistanetkaan enää askelkuvioita. :)

Matkan ensimmäinen kommervenkki sattui sitten siinä vaiheessa, kun menin lähtöselvitystä tekemään ja check-in leidi totesi, ettei voi tehdä lähtöselvitystäni, jollei minulla ole poistumislentoa Malesiasta. Jotain vastaavaa olin kyllä lukenut, mutta tähän olin lähinnä varautunut sillä toisella vaihtoehdolla, että todistaisin paluulentoihin kyllä rahaa riittävän. Tässä vaiheessa hiipi vain mieleen, että mitenköhän se Heikku on pärjännyt Malesian viranomaisten käsissä :D. Siinä hyvin tunnin nukkuneena yhä laskuhumalassa bookkasin sitten lennot kuukauden päähän Phukettiin, sillä aivotoimintani ei kyennyt harkitsemaan asiaa paria sekuntia kauempaa. En tiedä oliko tämä nyt sitten lähellekään järkevä teko, mutta tulipa tehtyä. Onneksi oli ollut edes jonkinnäköistä ajatusta aiemmin, että mihin matka mahdollisesti jatkuisi niin ei tarvinnut arpoa seuraavaa matkankohdetta sen kauempaa. Ehkä sen päivämäärän olisi vähän kauemmaksi voinut varata, mutta tehty mikä tehty. Toivotaan, ettei lähipäivinä tarvitse tehdä mitään muita nopeita päätöksiä, sillä pää on harvinaisen jumissa kun nukkuu kaksi tuntia kerrallaan, katsoo välissä yhden leffan ja jatkaa taas unia.. ja jatkaa tätä jonkun aikaa...

Kiitos vielä sille ovelalle ystävälle, joka oli tunkenut mukaani baarista ruokalistan matkalukemiseksi. 

Myöhemmin sain myös tietää, että Heikulta ei oltu vaadittu mitään vastaavia maasta uloslentoja ja uskon kyllä että minäkin olisin aivan hyvin ilman niitä voinut mennä. Sen sijaan meillä on nyt jotkut aivan randomit lennot Phukettiin....

2 kommenttia:

Hanna kirjoitti...

Me tossa todettiin, että treenataan kyllä ne askelkuviot kohdalleen, että sitten kun tuut takas vedetään sitä jenkkaa yhessä.

Ja muista sit kertoa, miten vastaanotto meni, ja kuinka kovalla oli tuulikone!

Saija kirjoitti...

Joo hei eipä mitään, hyvä kun amarillon yllärimenyy miellytti. Kyllä se taisi olla koko konkkaronkan "loistava" idea laittaa se sun reppuun. :D Ja jenkan askeleet tulivat mieleen vasta seuraavana aamuna, että hetki meni, hehhee.