Viikonlopun autuus

Luojan kiitos, on viikonloppu. Tänään on perjantai ja ei suoraan sanottuna kiinnosta lähteä mihinkään. Claire tuli totutusti töiden jälkeen juomaan teetä tähän, mutta se olikin illan villein juttu. Huomenna tosin ajateltiin, että tavataan Ranskan puolella St.Genissä aamusella ja mennään käymään suklaapuodissa ennen kuin lähdetään tutkimaan Geneveä, kun sielläkään ei ole ehtinyt käymään. Ai niin, tänään tapahtui niin hieno juttu, että sain übermakean CERNin fillarin nro 536(?) käyttööni panttia vastaan. Jee!

Mitähän muuta uskaltaisi kertoa. Olen saanut nyt jokseenkin selkeän / epäselkeän kuvan siitä mitä minun olisi tarkoitus tehdä täällä (tosin en tiedä miten se tehdään). Tarkoituksena olisi siis käyttää olemassaolevaa LabVIEW:llä tehtyä mittausohjelmaa ja hieman muokkaamalla saada siitä toimiva myös toisenlaiselle mittausdatalle. Kyseessä on superkonduktiivisten magneettien quenchin (en tiedä mikä oikea sana tälle on suomeksi) analyysiohjelma. Toisin sanoen nyt olen jokusen päivän kahlannut töissä LabVIEW-kirjoja lävitse. Kyseistä ohjelmaahan tuli aikoinaan käytettyä VTT:llä, kun loin siellä mittausohjelman mutta tällä kertaa ympärillä on onneksi ohjelman osaavia henkilöitäkin auttamassa.

Koska aikoinaan tuli käytettyä LabVIEWtä ehkä vähän omaoppisella tavalla en tiedä teenkö asiat nyt aivan niin kuin ne olisi järkevintä tehdä. Lisäksi lähtökohtana on tietenkin jo valmis laaja ohjelma, jonka toimintojen ymmärtämiseen voi mennä hetki. Vielä kun Hubert ja Cedric ovat pelotelleet, että henkilö joka aikoinaan on ohjelman luonut on ajatellut kokonaisuudet jotenkin omalaatuisella tavalla. (Ja tämän jälkeen vielä Hubert ja Cedrickin tietysti ovat laittaneet omat näppinsä ohjelmaan) Joten saapa nähdä minkälaista sekasortoa löydän, kun rupean tarkastelemaan miten ohjelma on luotu.

Työkulttuuri on todellakin erilainen kuin Suomessa. Yhtenä seikkana voisi esimerkiksi mainita, että koska itse osastollani on lähellä venäläisiä ja ranskalaisia (ja heidän tapoihinsa oppineita norjalaisia) täytyy ensi töiksi aamulla kätellä jokaista jonka tapaa. Aluksi tämä tuntui vähän oudolta, mutta nyt olen jo luovuttanut ja päättänyt kätellä (tosin vain kaikki meidän kerroslaiset, sillä alakerroissa tätä ei tapahdu), mutta naureskelemme kyllä huonetoverieni kanssa tälle joka aamu.

Hostellin joudun siis jättämään ensi viikolla, mikä on sinänsä sääli sillä ikkunasta näkyy lumiset Alpit ;).

Hostellin joutuu jättämään näillä näkymin myös puolalainen poika, jota en ole nähnyt vaan vain sähköpostin välityksellä säikäytellyt. Lähetin eräälle puolalaiselle, joka etsi asuntoa, sähköpostia että olisin myös kiinnostunut löytämään kimppa-asuntoa, koska hostellini on täyteen buukattu. Tämän seurauksena hänen ystävänsä lähetti hetken päästä minulle hätääntyneenä mailia, että olenko tosissani sillä hänen varauksensa on vain sunnuntaihin asti ja hän oli vain ajatellut pidentää varausta. Tämän jälkeen olen silloin sun tällöin lähetellyt kuulumisia tälle ensimmäiselle puolalaiselle vaikken ole häntä edes nähnyt. Tänäänkin hän lähetti muun muassa päivän päätteeksi sähköpostikyselyä, kuinka ensimmäinen viikkoni meni. :)

Olen myös huomannut tämän viikon aikana erittäin hyvin venäläisten miesten kohteliaisuuden. Joka ikinen venäläinen on aivan hemmetin kohtelias, kaikki muun maalaiset törppöilee vain ja kävelee ovista ensin mutta YKSIKÄÄN venäläinen ei missään nimessä kävele ovesta ennen naisia. Luulis olevan sielläkin lukijoilla opittavaa venäläisistä :P.

Olemme myös tavanneet jo kohtuullisen monta muuta suomalaista (ja itse olen bongannut monta takuuvarmaa suomalaista :) ). Tässä kai tämä, kun ei nyt tule enempiä asioita mieleen.

Vielä pieni loppufakta CERNistä:
LHC:n jääkaapissa voisi pitää sisällään 150 000 jääkaappia täynnä makkaroita ja lämpötila olisi kylmempi kuin ulkoavaruudessa (Toim huom. faktan paikkansa pitävyyksistä en lähde vastuuseen).