Sunnuntai-ilta:
Tänään matkustin sitten Geneveen. Paniikki meinasi iskeä Leenalta ja Kurtilta lähtiessä, että onko minun nyt ihan oikeasti pakko lähteä.. otin junan Dielsdorfista Zürichin kautta Geneveen ja Geneven juna-asemalla aloitin sitten ihmettelemään, että mitä ihmettä seuraavaksi. Kurt oli tulostanut minulle kauniisti bussi- ja ratikka-aikataulut, mutta ensimmäiseksi lapussa luki että kävele ensin 6 minuuttia ja sitten tulet ratikkapysäkille. Pienen ahdistuneisuuspohdiskelun jälkeen päätin yksinkertaisesti kysyä ohikulkevalta naiselta, että mihin päin minun pitäisi kävellä. Hän arveli minulle suunnaksi heti oikeaan asemalta, vaikkei ollutkaan läheskään varma. Suuntasin siihen suuntaan ja yllättävän ehkä vain minuutin kävelyn jälkeen (siis aivan aseman kulmalla) löysin kun löysinkin jo ilmeisesti halutun pysäkin. Sitten menin ihmettelemään pysäkille, että mihin suuntaan minun pitäisi hypätä ja kuinka ihmeessä lippuautomaattikaan toimii, kun nappia painamalla ei tuntunut tapahtuvan mitään. Onneksi sain näihinkin kysymyksiin helposti apua kysymällä ja hetken päästä istuin ensimmäisessä kulkuvälineessä. Kerran vielä vaihdoin, mutta se oli kohtuullisen helppoa kun pysäkillä seisoi bussi jossa luki määränpäänä CERN. Bussissa joku nainen selvällä ranskankielellä kysyi minulta, että oletko menossa matkalle. Pyysin häntä toistamaan ja vastaukseksi en siltikään osannut sanoa kuin ”oui, oui”. Samanlainen ”kylläkyllä”-keskustelu toistui CERNin portilla, kun tajusin että yö/iltavartija ei puhunut muita kieliä kuin ranskaa ja kommunikointimme kului lähinnä niin, että minä sanoin oui ja hän sanoi jotain muuta. Taisin kyllä jotain hostelliin menemisestä mainita ranskaksi… yllätyin itsekin kyllä, että tajusin suurimmaksi osaksi mitä hän puhui, vielä kun saisi tuon oman kielellisen ulosannin toimimaan…
Seuraavaksi kävelin sitten CERNin alueelle, joka itsessään ei ole niin kummoisen näköinen. Pulju on pystytetty joskus 60-luvulla ja tämän jälkeen rakennuksille tuskin hirveästi mitään on tehty. Alueen hienoin (lue: modernein tai uusin) asia (jonka tähän mennessä olen nähnyt) on lähinnä kai CERNin eteen pystytetty innovaatio maapallo, jonka merkitystä en ole vielä ehtinyt selvittämään. Kävin hostellihuoneessa toteamassa, että huonetoveria ei ole ja suuntasin lähes saman tien ulos, sillä epäilin että jostain / mistä tahansa olisi löydettävä ruokaa takuuvarmasti lähenevää nälkää ajatellen. Pääsin alueen ulkopuolelle ja päädyin ihmettelemään italialaisen Silvian ja espanjalaisen Cesarin kanssa josko ainoa mahdollinen ruoanmetsästyspaikka olisi viereinen Esso. He odottelivat bussia Ranskan puolelle matkalaukkuineen, mutta kyyti saapuisi vasta 1,5 tunnin päästä. Onneksemme Claire (toinen suomalainen tyttö Lappeenrannasta) soittikin minulle ja hän lupasi tulla hakemaan minut illalliselle heidän luokseen Ranskan puolelle ja samalla tämä minun tapaamani pariskuntakin sai kyydin kotiin. Clairen ja hänen kämppiksensä italialaisen Gabriellen kanssa ajoimme Jura-vuorelle ihmettelemään Geneven takana avautuvia lumisia Alppeja. Mont Blanc näkyi myös etäisesti pienen pilviverhon peittäessä aivan sen huippua.
Parkkipaikalla, johon ajoimme maisemia ihmettelemään, oli myös joku kummallinen hippikommuunimainen talo. Kysyin Gabriellelta mikä paikka tuo on, mutta hän ei tiennyt. Hän vain kertoi, että aikaisemmin siinä oli vielä ravintola. Asiasta täytynee ottaa selvää sitten kun menen sinne myöhemmin uudestaan Clairen kanssa. Tänään siellä oli joku Gaia-henkinen poika soittelemassa didjeridoota ja näytti kuin heillä olisi pystytettynä jonkinnäköinen viini/mehumyyntipöytä siihen ulos. Erittäin mielenkiintoista.
Tämän jälkeen menimme Clairen asunnolle syömään pastaa, jonka Gabrielle meille valmisti. Claire asuu nyt sitten 4 italialaisen pojan kanssa . Tämän jälkeen minut heitettiin luonnollisesti hostellille odottelemaan huomisen ensimmäistä työpäivää, jolloin tapaan kaikki muut opiskelijat ja ilmeisesti meillä on terveystarkastus. Huomenna myös mitä toivottavammin saan verkkotunnukseni, jotta pääsen kirjautumaan sitten läppärilläni nettiin täällä hostellihuoneessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti