Viivyin oikein kauniissa ja viihtyisan tylsassa Broomessa vain yhden yon. Hostellin reseptionistit olivat urpoja ja kyseisessa paikassa ei ollut oikeastaan mitaan muuta mielenkiintoista kuin Cable Beach, joka oli kovin kauniin turkoosi Intian valtameren rannalla oleva hiekkaranta.. Paikassa oli jopa niin tylsaa etta paadyin hostellin poydalta tyoskentelemaan tunniksi Broomen pankkeihin erittain hamarissa olosuhteissa ja sain korvikkeeksi 50 dollaria :D Kovin hyva diili! Broomesta haluan vain sanoa viela etta caple beachia kavellessamme huomasimme eraan miehen kavelevan kohti sininen hattu paassaan. Paallaan ainoastaan tama hattu... olimme huomaamattamme paatyneet nakurannalle.. nakurannalle oli mahdollista autoilla vain kivirykelman lapi joten kovin monella keski-ikaisella kaupunkilaisella oli ilmeisesti juuri tasta syysta neliveto allaan, jotta heilla olisi hyva tekosyy ajella nakuna ympariinsa. Nain me ainakin paattelimme nakemamme perusteella...
No mutta paatimme siis Graigin ja Conchyn kanssa (molemmat jo hieman vanhempaa kastia) tunkea itsemme seuraavana aamuna lahtevaan Easyrider bussiin jonka suunta oli kohti Pardoo karjatilan majoitusta. Matkaa oli taitettavana paljon joten paivan aikana ei tapahtunut oikeastaan muuta kuin etta hetkeksi pysahdyimme 80 mile beachilla ihmettelemassa...
Seuraavana paivana suuntasimme kohti Karijini kansallispuistoa ja ihmettelimme ja uiskentelimme lahinna siella sijaitsevissa erinaisissa pikkulammikoissa ja vesiputousmaisemissa. Reissun kohokohta oli kuitenkin vasta illalla uimassamme paikassa. Se oli aivan leirintamme vieressa oleva jokisola. Sinne piti laskeutua kovin kivikkoista tieta varovaisesti. Olin hieman myohassa muista ruokahaluni takia ja etsin reitin itse kyseiselle paikalle joten sain nauttia kauniista maisemista yksikseni. Tama hyva!
Loysin muiden vaatteet jokisolan rannalta lojumasta ja suuntasin niiden perusteella oikeaan suuntaan. Jokisolaa vartioi kaksi noin 50 metrista ylosnousevaa kalliota molemmilta puolilta ja ketaan ei nakynyt ja kuulunut missaan. Lahdin siis yksikseni uimaan tata solaa eteenpain ja pysahtelin valilla reunoistoilla sijaitsevilla kiven lohkareilla. Tunnelma oli mahtava! Mina ja jokisola kaksinemme siella! Uimatkaa oli noin 500-600 metria ja loppuvaiheessa loysin jo muutkin uimassa siella.. Graig liittyi viela seurakseni kun uin "vastarannalle" ihmettelemaan maisemia.. Ehdottomasti loistouimapaikka! Voisin melkein sanoa, etta parempi kuin viimeksi mainitsemani luonnon taysihoitola!
Joka tapauksessa, seuraavana aamuna jatkoimme taas matkaa suuntanamme Exmouth. Tallattavana oli taas pitka matka joten aikaa kului bussissa paljon.. Exmouthiin paastyamme kavimme noukkimassa mukaamme snorklailuvalineet ja suuntasimme noin 1,5 tunniksi snorklailemaan Ningaloo riutalle. Suurin osa riutasta oli kovin kuollutta, mutta paikan paalla ajelehti viela jokunen varikas tropiikin kala.. Joka tapauksessa snorklailu oli kohtuu mukavaa ja innostuin jopa sukeltelemaan.. nimimerkilla ei tottunut rapyloiden ja snorkkelin kayttaja...
Mina ja Graig olimme ainoat, jotka hyppasimme pois Exmouthissa Easyriderin kyydista. Olin siis ostanut hop on-hop off vaihtoehtoisen reissun, jolloin voisin hypata pois lahes missa tahdon.. Oppaamme oli aika ulalla koko ajan ja kyseli mm. onko kellaan lansiaustralian karttaa ja missa on ita ja lansi heti auringonnousun jalkeen ja pyysi meita pitamaan ikkunoita auki tuuletukseksi jottei bensa loppuisi.. perusaustralialaista opastoimintaa.. taalla on onnekas, jos saa hyvan oppaan... Olen kuullut kovin karmaisevia tarinoita..
No joka tapauksessa, seuraavana paivana kavelimme sukelluskauppaan, vuokrasimme auton ja snorkkelit seka varasimme itsellemme seuraavaksi paivaksi kolme sukellusta Muiron-saarilla. Lahdimme suuntaamaan Lakeside-snorklailupaikalle, joka osoittautui "hyvaksi" valinnaksi vahintaankin merielamansa vuoksi. Lisaksi selvisimme hengissa:
Menimme siis snorklailemaan.. Tapahtui seuraavaa. seurailimme kaloja riutalla joka oli kohtuu hyva riutanpala. Olimme siis kohtuullisen kaukana rannasta snorklailemassa. Ihmettelimme melko alkuvaiheessa miksi ihmiset olivat asettuneet riviin rannalla ja nayttivat tutkailevan jotain, ajattelimme etta ei kai siina mitaan ja jatkoimme snorklailua hyvan tovin. Naimme muunmuassa riuttahain, valtaisevan ison groperin (en tieda mika suomeksi ja oikeasti nain vain sen valtaisevan isot hampaat irvistamassa, muistutti muumin morkoa!) ja jossain vaiheessa havaitsimme delfiinit lahistolla ja kuulin ne veden alla, mutta yrityksista huolimatta emme niita saavuttaneet. Kummallista kylla poistuttuamme olimme ainoat henkilot snorklailemassa...
Joka tapauksessa saavuimme takaisin rannalle ja kuulimme syyn, mita ihmiset olivat rannalla pallistelleet tekematta meille minkaan nakoisia kasimerkkeja. Rannantuntumaan oli uiskennellut kaksimetrinen vasarapaahai! Oli siina ajankulukseen pallistellyt ihmisia rannalla! Ihmiset olivat sitten paattaneet poistua rannalta ja jattaa autuaan tietamattomat snorklailijat veteen.. todella fiksua.. kuuleman mukaan myos suuri piikkirausku oli lahestynyt meita jahdatessamme delfiineja, kyseinen olio onneksi on tarpeeksi ujo ja vaaraton. Joka tapauksessa kovin villia merielamaa kyseisessa kohteessa. Menimme viela kahteen eri paikkaan snorklailemaan, mutta saalis ei ollut lahellekaan nain "hyva".
Seuraava paiva (keskiviikko) kului sukellusreissulla. Kolme sukellusta hieman eri kohteissa kaikki. Ensimmainen sukellus sujui taysin panikoidessa silla edellisesta sukelluksesta oli kulunut riittavasti aikaa.. kaksi muuta sujui jo huomattavan paljon paremmin mutta joka tapauksessa koko ajan on pohdittava, kuinka kayttaa rapyloita, osunko koralleihin, muista hengittaa rauhallisesti, ala kayta kasia, katso kaloja, ala kadota sukelluskaveriasi, tsekkaa happi, muista poksauttaa korvia, tee sita tee tata, ala panikoi! Tasta seurauksena kulutat varmasti paljon happea etka nae riittavasti ymparistoa.. :D Joka tapauksessa viimeisella sukelluksella oli aika loisto, kun kilppari ilmestyi tyhjasta ja paatti heittaa kierroksen ymparillamme :D
Seuraavana eli viime yona olin niin vasynyt etta nukuin 13 tuntia. Tanaan en ole tehnyt oikeastaan mitaan ja huomen aamulla hyppaan taas easyrideriin ja suuntaan Coral Bayhin jossa luultavasti yksi yo ennen matkan jatkoa..
1 kommentti:
Jaa vasarahai, se oli päässy haiden most extreme 10:iin, tossa telkkuohjelmassa, aika peto. Tosin ei kai niin järkyttävän vaarallinen ihmisille. Mutta jos oikein muistan, niin sen päässä oleva anturi pystyy huomaamaan niin pienen sähkövirran merenpohjasta, kun 9 voltin paristo jostain monen kilometrin päästä pystyy antamaan. Tai jotain semmosta siinä sanottiin.
Lähetä kommentti