Kata Tjuta oli siis tosiaan aivan kasittamattoman upea ja kierreltiin auringon paisteessa sen pienta osuutta ympari. Oppaamme oli kaskenyt meita pakkaamaan uima-asut mukaan josko siella olisi pikkuvesiputouslammikoita ja kyllahan sielta semmoinen sitten loytyikin. Vesi oli ilmeisesti virkistavan viileaa. Itse en kokeillut :D.
Kata Tjutalta kaytiin akkiseltaan leirissa ja riennettiin ulurun auringonlasku parkkipaikalle toivomaan josko tanaan olisi mahdollisuuksia spektaakkeliin. Toivottua spektaakkelia ei taaskaan saatu silla horisontissa oli pilvia vaikka muuten taivas olikin pilveton.
Varsinainen odottamaton spektaakkeli alkoi parkkipaikalla syomamme illallisen jalkeen kun suurin osa turistipoppoosta oli jo lahtenyt ja paikalla enaa meidan lisaksi yksi auto. Pimea laskeutui ja taivaan rannassa rupesi nakymaan salamien tahdittamaa valoshowta, ylapuolella oli tahtikirkas taiva ja taustalla Uluru. Kaytannossa kyseessa olin 4 erillista ukkosmyrskya jotka saartoivat meita horisonteissa joka suunnassa. Ukkoset olivat sen verta kaukana, etta jyrinatkaan eivat kuuluneet mutta diskoilmio oli taattu. Salamat loivat pilvissa kasittamattoman usein ja minua ainakin hirvitti jo siina vaiheessa josko ne loytaisivat meidat..
Tarpeeksi kauan ihasteltuamme lahdimme leiriin nukkumaan. Porukka tuntui olevan aika vasynytta ja mina vain ihastelin poydallani maatessa taivaanrannassa lyovia salamoita. En ole ikina nahnyt yhta upeaa ja voimakasta ukkosta ja suoraan sanottuna hirvitti kun ukkoset tulivat lahemmaksi. Tiedostin, etta aavikolla ei kauhean usein tule vetta ja kun tulee niin voi kayda pahastikin… Muiden nukahdettua kavin viela yksikseni kavelylla ihastelemassa uskomatonta taivasta. Tuntui etta salamat loivat joka suuntaan ja erityisesti pilvien sisalla ja ylospain. Joskus salamat olivat myos kasittamattoman kirkkaita ja ne loivat koko ajan todella usein..
Nukahdin uupuneena kavelyn jalkeen kohtuu pian ja muistan heranneeni keskella yota, kun yksi naista ukkosmyrskyista oli saavuttanut meidat. Tuhisin yksikseni ja kaansin kylkea ja varmaan puolessa minuutissa olin taas unessa. Ei nayttanyt paljoa kiinnostavan.. Kuuleman mukaan myrsky kesti parisen tuntia. Mina nukuin sikeasti sen ohi ja aamulla herasimme aikaisin kiirehtiaksemme auringonnousuun, silla taivas oli taas kirkastunut..
Auringonnousu ei vaihteeksi ollut onnistunut mutta valiako halla sitten kai, silla emmehan edes nahneet reissun aikana Kings Canyonia sateiden takia. Ilmeisesti taytyy tehda toinenkin reissu.. Kavimme viela tiistaina kiertamassa lyhyemman lenkin Kata Tjutalla ennen paluutamme Alice Springsiin.
Matkan varrella ajoimme lapi alueita, joissa myrsky oli edellisena yona riehunut toden teolla. Lammikoita ja jarvia oli paikoissa missa niita ei pitanyt olla ja enemman kuin 7 kertaa ajoimme jonkun ylitsepursuavan virtaosuuden yli.. Eraalla karjatilalla jolla pysahdyimme saimme tietoomme etta he olivat saaneet edellisena yon 37mm vetta. Ilmainen leirinta-alue heidan tilallaan oli kaytannossa jarvi. :D
Matkaa jatkoimme ja kohtasimme hiekkamyrskynkin matkan varrella. Mielenkiintoista. Paastyamme Aliceen huomasimme, etta normaalisti kuiva Todd-river oli ylitsepursuava! Se oli siis kasittamattoman suuri ja alice oli kohtuu kaaoksessa, silla ainoastaan yksi silta joen yli oli auki ja kaikki halusivat kayttaa sita….
Hostellilla bongasin samaan aikaan eri reissulla olleen itavaltalaispojan, joka lahti kanssani ja parin tuttunsa kanssa matkaamaan Annies placeen iltaa viettamaan. Olimme sopineet reissuporukan kanssa etta tapaamme siella. Vietin iltaa siella lahinna Matt’n, Jennin, Tobiaksen ja kanadalaispariskunnan seurassa.. Muut tuntuivat olevan vahan liian outoja asiaa enempaa kommentoimatta!
Kuulin myos tarinoita etta kyseiset ukkosmyrskyt ylittaessaan keskiaustraliaa olivat haavoittaneet 7 ihmista ja kaksi rajumpaa osumaa ilmeisesti.. Lisaksi se karjatila jolla pysahdyimme kotiintulomatkalla oli ilmeisesti sunnuntaina lapikaynyt jonkin asteen murhanaytelman.. tieda sitten ovatko nama kuulopuheita. Totta ainakin on etta itarannikko on talla hetkella ilmeisesti kaaoksessa, silla Brisbaneen on iskenyt paikallinen sykloni ja porukka on siella ilmeisesti ilman sahkoa ja juomavetta.. tallaista ausseissa. Saavuin tanaan lampimaan Darwiniin(ei turhan kuuma viela) onnellisen tietavaisena etta mahdollisesti jo tanaan alkavat vahintaan 5 paivan ukkosmyrskyt.. asken soittelin yksille tytoille jotka ovat menossa 4vetoseikkailuretkelle lansirannikolle ja kaipailivat seuraa mutta pirulaiset olivat kayneet jo kakadussa jonne haluan seuraavaksi suunnata… toivottavasti pystyn ottamaan heidat kiinni jossain vaiheessa…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti