Blogia ei nyt ole tullut kauheasti päiviteltyä, kun ei varsinaisesti ole ollut syytä.
Työt alkoivat viime sunnuntai-iltana ja työaika on tosiaan ilta puolikymmenestä aamupuolikuuteen. Nukkumaan ei siis pääse ennen kuutta ja silloinkin nukahtaminen on jokseenkin vaikeaa, kun käy jonkin tason ylikierroksilla. Kahtena viime aamuna olen kuitenkin nukkunut iltaviiteen asti vähintään, eli lähemmäs 11 tuntia. Keho varmaan yrittää vasta totuttautua näihin aikoihin ja toivon etten joka hemmetin päivä tule nukkumaan näin pitkiä unia.
Eilen oli ensimmäinen yö, jolloin en edes muistanut, että energiajuoman avulla pysyn pystyssä koko yön. Lisäksi vuoron päätteeksi ei ollut yliväsynyt.
Työ on aika loistoa. Käytännössä käyn semmoisesta ohjelmasta siis läpi tehtäväkohteita joita kukaan ei ole vielä valinnut mysterishoppaukseen. Kaikki kohteet täytyy saada tehtyä ennen kuun loppua, joten kuun viimeinen viikko on ilmeisesti aina ahdistavin. Kohteen valittuani katselen ketä siellä on käynyt viimeksi . Viimeisintä paikassa käynyttä henkilöä ei saa lähettää sääntöjen mukaan, joten hänestä eteenpäin yritän tavoittaa muita paikalla käyneitä henkilöitä. Jotkut kohteet ovat helppoja, jos kaupungissa on monia henkilöitä. Mutta on joitain paikkoja joissa on vain yksi henkilö jolloin joka toinen kerta täytyisi lähettää joku pidemmän matkan päästä. Ymmärrettävistä syistä näitä henkilöitä täytyy sitten lahjoa (rahalla) jotta he menevät tekemään salaostoksia. Usein nämä kyseiset henkilöt myös tietävät tämän ja osaavat pyytää rahaa :D.
Ensi viikolla kun saan mitä luultavimmin helposti suljettua suomen markkinat, joudun luultavasti soittelemaan Norjaan tai jonnekin. Norjan markkinoiden sulkeminen, kun on huomattavasti vaikeampaa ilmeisesti jo kohteiden suuremman määrän takia. Lisäksi norjalaiset ilmeisesti usein lupailevat menevänsä paikalle eivätkä menekään ja eivät viitsi ilmoittaa asiasta tai mitään. Tämä yleensä vaikeuttaa huomattavasti, sillä saman kohteen shoppausta ei saa suorittaa kahta kertaa tietyn ajan säteellä ja tällöin saatetaan joutumaan tekemään uusia järjestelyjä ostosten suhteen..
Tämän viikon aikana suurin kehitys on kuitenkin ehkä tapahtunut pöytäfutiksen suhteen. Hayesilla ja Andrew:lla on siis kämpillään tämmöinen pöytäfutis, jossa ukkeleita pyöritellään tarkoituksena saada mahdollisimman paljon maaleja itselle. Luonnollista. Pojilla on tapana taistella pöytäfutiksen mestaruudesta ja voittaja hallitsee hienoa vyötä! Kiistämätön voittajapelaaja pidemmän aikaa on ollut Heiska. Viime sunnuntaina haastoin hänet kuitenkin pelaamaan kanssani kyseistä peliä ehkä tusinan kertaa, koska huomasin että joka ikisellä pelikerralla sain maalisuorituksia yhden enemmän lähemmäksi voittoa ja parhaimmillani olin enää 3 maalia häntä perässä voiton tapahtuessa.
Ikävä kyllä minun piti näihin aikoihin sitten lähteä töihin ja Hayes rupesi sanomansa mukaan kyllästymään pelailuun. Luulen, että oikeasti häntä alkoi pelottamaan, että minä voitan hänet ja siksi hän halusi jo lopettaa. Joka tapauksessa tarkoituksenani on nyt sitten voittaa mestaruus itselleni. Ilmoittelen, mikäli kehitystä tähän suuntaan tapahtuu.
2 kommenttia:
Moi ja hyvä että blogi on edelleen elossa. Sun onneksesi Australiakaan ei ole kummoinen futismaa, joten kyllä ton mestaruuden suhteen toivoa on.
Pelaaja numero 10 kannattaa kuitenkin ottaa heti pois kentältä, muuten sen nilkat (tai joku muu paikka) menee rikki.
Jos oikein paljon maksetaan, niin voin käydä jossain ostelemassa kaikkea. Vähän osteleminen on kivaa, nyt kun kämppään mahtuu. :)
Ei kai kissat elä liian nälässä kun latte-patte alkoi syödä eilen muovipussia? :)
Lähetä kommentti