Lepakkojen viehatys

Olemme siis Sydneyssa. Sydney on kaunis kaupunki viheralueineen ja satamoineen. Ensimmaisena paivana menimme katsastamaan tietenkin oopperataloa satamaan ja kaunishan se oli. Samana iltana kavellessamme sataman lahistolla puistikossa, huomasimme pystytetyt aidat ja ulkoilmaelokuvateatterin. Ei mennyt aikaakaan kun eras nainen rupesi meille kauppaamaan paria ylimaaraista leffalippua, jotka hanella oli alennettuun hintaan ja paadyimme katsomaan "Death at a funeral" taustalla sydneyn oinen oopperatalo ja pilvenpiirtajat kaunistamassa elokuvascreenin ollessa pystytettyna meren rantaan tolppien varaan. Isot lepakotkin lentelivat screenin lahistolla ja aantelivat. Aika kaunista ja hyva leffa sanoisin. Leffan loppupuolella alkoi hieman satamaan vetta ja jarjestajat jakoivat bonchosadetakkeja, joten suuri osa yleisosta oli pukeutuneena valkoiseen kaapuun lopussa.

Seuraavana paivana nukuimme (nukuin) pitkaan, silla takana oli kuitenkin huonosti nukuttu lentoyo. Lisaksi kiitos siskoni loistavan hostellivalinnan (! :) ) tienoomme on jokseenkin rauhaton. Koko katu on taynna ensinnakin bilepaikkoja, joista pauhaa musiikki koko yon ikkunasta sisaan ja ihmiset huutavat kovin juhliessaan. Taman lisaksi kadulla joutuu iltaisin kulkemaan huorien ja useiden strippiluolien ohi. Kadulla on myos monta muuta hostellia. Sydney tuntuu olevan taynna hostelleja.

Jotkut itsensamyyjista tuntuvat olevan kovinkin nuoria ja en pysty mitenkaan kasittamaan miten joku ajautuu tuollaiseen tilanteeseen. Juhlijat tuntuvat olevan kuitenkin kovin tottuneita naihin naikkosiin ja kaupunginosa tunnetaankin sydneyn "red light districtina". Haluan tahan viela mainita pelotusta herattamaan rikkoutuneen hostellihuoneen ikkunamme seka eraana yona hostellin portaikossa kohtaamamme rotan :). Kaikki kunnia siskolleni, han on kylla ihana! :) Rotta tosin nain rotan vuonna on kylla aivan paikallaan.

Sunnuntaina kavimme katsastamassa Chinatownin markkinoineen ja kiinalaisen puutarhan. Ihmisia oli kohtuupaljon luultavasti paraatin takia, jonka kylla kerkesimme missaamaan, silla Petra "nukkui" kohtuupitkaan paansarkya karsiessaan. Illalla menimme hyvan saan suosimana viela istuskelemaan laheiseen rantaan. Talloin naimme myos ensimmaisen papukaijan.

Eilen maanantaina lahdimme heti aamulla varhain kohti BlueMountainsia eraan opasyhtion mukana. Oppaamme oli suhteellisen loistava ja voin sanoa etta matka ainakin oli hintansa vaarti, silla paikkaan oli kuitenkin matkaa ja opas selosti lahes koko ajan Sydneyn ja Australian historiaa ja muuta faktatietoa. Puhumattakaan paikan paalla. Blue Mountainsissa oli erityisen kaunista ja eukalyptus-metsassa oli aivan ihana tuoksu! Tulvien takia (tie oli veden peitossa) emme paasseet katsastamaan kenguruita, jotka normaalisti kuuluvat kierrokseen, mutta uskoisin etta niita kylla ehdimme viela nakemaan. Naimme kuitenkin Three Sistersin, jokusen vesiputouksen ja paasimme sademetsaan, joten mikapa siina ollessa. Laskeuduimme alas kovinkin jyrkkia portaita pitkin ja nousimme takaisin ennatystenkirjaan paasseella junaradalla, silla sen kulkema matka oli kovinkin jyrkka. Ja olihan se.
Matkalla takaisin poikkesimme Sydneyn suurensuuren olympiakylan lapi ja tama kompleksi oli kylla kohtuullisen iso. Hyppasimme rannassa bussista ulos ja otimme lautan takaisin keskustaan tarkastaaksemme Sydneyn vesilta kasin.

Matkalla kotiin Noora viehattyi viela kovin kulkiessamme Royal Botanical Gardenin lapi lepakoista. Ensinnakin puutarha oli aivan ihana(!!) satoine eri lajisine kasveineen, mutta voi luoja sita lepakkojen maaraa. Puut olivat taynna naita isoja vartaloltaan punaoranssisia lepakkoja (mika niiden nimi mahtaa olla? (=Flying Fox Bat)) ja niita lenteli ilmassa suuria maaria. Aivan alyttoman makeita otuksia! Olin todella viehattynyt. Niita oli monta sataa ellei jopa tuhansia. Puutarha oli kuitenkin menossa jo kiinni ja olimme erittain vasyneita joten paatimme tehda tanaan picnicretken, johon sisaltyisi tama puutarha ja taidemuseo, jossa pitaisi olla australialaisten taiteilijoiden toita. Erityisesti aboriginaalitaide kiinnostaa ainakin minua, silla olen erittain viehattynyt heidan teoksistaan ja kasitoistaan. Ehka ehdimme viela tanaan katsastamaan Outback-keskuksen Darling-sataman laheisyydessa, jossa pitaisi olla 30minuutin aboriginaalin soittama didjeridookonsertto :). Nailla eteenpain.