Paprikoita Stanthorpessa

Mentiin sitten tosiaan amyn ja saran kanssa Springbrookin kansallispuistoon ja Mount Tamborinelle. Nahtiin Australian suurin luonnossa elava skink (sisilisko??) ja jotakin pikkuelaimia jotka kylla oli kovin ujoja nayttaytyakseen.
Lisaksi kaytiin tosiaan Brisbanessa katsastamassa jokunen yo mukaan lukien hemmetin kuuma paiva hikea valuen Soundwave festareilla. Incubus oli yllattaen hyva ja muita bandeja mainitakseni Mindless Self indulgence oli jokseenkin hammentava, Dear Hunter oli hyva tietty, seka Killswitch joka kyllakin paallekkaistyi mindlessin kanssa.. harmi sita...

Nyt ollaan Stanthorpessa noin kolme tuntia Brisbanesta lounaaseen (?). Tultiin tanne tekemaan toita ennen hannan saapumista kylaan ;). Ekana paivana poimittiin viinirypaleita mika oli kohtuullisen helppoa ja nyt ollaan pari paivaa poimittu paprikoita parin irkkusallin kanssa. Selka huutaa hoosiannaa siis. Tuntipalkka on kylla ihan kohtuullinen ja verojakaan ei onneksi mene kuin 13 pelatyn 29 prossan sijaan! Aurinko ei vaan ole kauhean mukava taivaalla porottamassa edes pilvisina paivina.. nooh, ehka se siita. Toita voi tehda vaikka joka paiva ellei erikseen pyyda lomaa ja yritellaan tassa jokunen viikko lojua. Huonetovereina meilla on kolme korealaista tyttoa ja yksi sveitsilainen poika. Ensi toiksi taidettiin Petran kanssa siivota meidan dormi kun ei nuo muut tajua asuvansa laavassa :). Nyt taytyy menna kun taa respa meneekin jo kiinni, mutta hyvin taalla menee ja menkoon ;)

Niin joo ja kenguruita nahtiin varmaan parisenkymmenta pari paivaa takaperin tossa laheisessa kansallispuistossa :)

Surfing, surfing. Let's go surfing!

Jep, tanaan kaytiin siis surffaamassa. Oli hauskaa ja ehka postailen siita kuvia lahipaivina :D. Kavimme myos surffauksen jalkeen hoyryhuoneessa jota saunaksikin vaitettiin. Huomenna vuokraamme kai auton yhdessa englantilaisen Amyn, joka oli kanssamme surffaamassa ja hanen ystavansa kanssaan ja lahdemme paikkaan X. Eipa kummempia talla kertaa :D. Jos minulle haluaa soittaa/tekstata jostain alyttomasta syysta joku henkilo kokeilkaa numeroa +61449686217. Nailla aaltoja pain taas. Ai niin, missattiin sitten delfiinit joita oli meidan surffipaikan lahella menossa jokea ylospain.. eip voi mittaa.

Suffering Paradise..

Niin kuin Blue Mountains oppaamme sanoi. Olemma nyt siis Surfers Paradisessa. Kirjottelen blogia koulukaverini vieressa, jonka tapasin juuri tuolla hostellin keittiossa. :) Joten alkaa hatailko, maailma on yha pieni!

Hostelli on jokseenkin luksus. Olemme kayneet jo pelailemassa squashia, "uimassa" meren aallokoissa, hostellin altaalla ja spa-kylvyssa. Tanaan olisimme mieluusti pelanneet tennista, mutta kentta juuri kastui ennen vuoroamme vesisateessa, joten mielestani oli parempi ettemme menneet. Kavimme myos eilen juoksemassa melkein tunnin lenkin, joten tama tuntuu suorastaan kuntoutuslomalta. Tiistaina olemme menossa 2,5 tunnin surffikurssille, jonne Petrakin alkuperaisista surffausta valttavista suunnitelmista poiketen paattikin lahtea. Hiukan jannittaa miten selviydymme ja millainen saa on tiistaina.

Hostellissa ei Nooran suunnitelmista poiketen ollutkaan aamupalaa sisaltyen hintaan (mita ihmetta olin ajatellut varatessani!?!), mutta uskon etta petrakin on jo vahan leppynyt vaikka hinta onkin aika suolainen yolta. Olemme kuitenkin talla hetkella jokseenkin paratiisikohtelussa ja rantaelama sopii loistavasti. Rantaa on kymmenia kilometreja ja aallokot ovat ihania. Hostellin steam roomia emme ole viela paasseet kokeilemaan, silla eilen sen on/off nappi oli rikki. Aurinko on paistellut mukavasti, vaikka joka paiva vetta tuleekin. Saatilat vaihtelevat erittain nopeasti. Ensiksi on sininen taivas ja hetken paasta taivas saattaa olla taynna pilvia. Mutta sita on elama ja eikun aaltoja pain!

Go to your dreams, forget it all

Tiistaina menimme todellakin kaymaan taidegalleriassa ja Royal Botanic Gardenissa niin kuin edellisessa postauksessani ounastelin. Puutarha onkin aika jarkyttavan kokoinen ja ihastuttava ja tuskin olemme edes kavelleet sen jokaisella polulla, mutta joka tapauksessa kasveja oli valtava maara. Puutarhassa meidat yllatti jossain vaiheessa vesisade ja meilla ei ollut lainkaan sateensuojia mukana, silla ilma ei ollut alunperin nayttanyt sateiselta. Pitelimme vesisadetta jonkun aikaa ison puun alla. Taivas tuntui kuitenkin tayttyvan pilvista joka puolelta ja paatimme kayttaa kaislamattoamme -joka oli alunperin toiminut picnic-alustana- sadesuojana ja lahdimme suunnistamaan kohti oopperatalon luona sijaitsevaa kahvilaa. Naytimme varmasti tyhmilta.

Keskiviikkona suuntasimme kohti Outback-centeria, mutta paikan paalla huomasimme etta koko nayttely oli suljettu ja aukeaisi vasta myohemmin samana vuonna eri paikassa. Menimme sitten akvaarioon katsastamaan australian vesiston elamaa. Suurimman vaikutuksen minuun teki vesinokkaelain, joka oli huomattavan paljon pienempi kuin olin ajatellut. Akvaariossa oli myos useita eri hailajeja ja kavelimme putkessa, joka kulki haialtaan lapi. Paivan kruunasimme Chinatownissa ruokaillen.

Illalla menimme ilmaisen oluen/juoman toivossa hostellin alakerran baariin, mutta emme saaneetkaan rannekkeillamme kuin alennuksen. Palasimme takaisin hostellille. Petra menikin jo nukkumaan, mutta mina lahdin viela uusiseelantilaisen "heavymetal"-Stephenin kanssa kiertelemaan kuppiloita ja juttelemaan musiikista. Ei siis mitaan uutta taalla puolen maailmaa :D.

Eilen torstaina kavimme hallilla uimassa tai pitaisiko sanoa pulikoimassa ja illalla hieman kavelylla, mutta siina paivan aikaansaannokset oikeastaan olivat. Tanaan suuntaammekin jo taasen kohti kenttaa ja koneemme lentaa kohti Gold Coastia.

Lepakkojen viehatys

Olemme siis Sydneyssa. Sydney on kaunis kaupunki viheralueineen ja satamoineen. Ensimmaisena paivana menimme katsastamaan tietenkin oopperataloa satamaan ja kaunishan se oli. Samana iltana kavellessamme sataman lahistolla puistikossa, huomasimme pystytetyt aidat ja ulkoilmaelokuvateatterin. Ei mennyt aikaakaan kun eras nainen rupesi meille kauppaamaan paria ylimaaraista leffalippua, jotka hanella oli alennettuun hintaan ja paadyimme katsomaan "Death at a funeral" taustalla sydneyn oinen oopperatalo ja pilvenpiirtajat kaunistamassa elokuvascreenin ollessa pystytettyna meren rantaan tolppien varaan. Isot lepakotkin lentelivat screenin lahistolla ja aantelivat. Aika kaunista ja hyva leffa sanoisin. Leffan loppupuolella alkoi hieman satamaan vetta ja jarjestajat jakoivat bonchosadetakkeja, joten suuri osa yleisosta oli pukeutuneena valkoiseen kaapuun lopussa.

Seuraavana paivana nukuimme (nukuin) pitkaan, silla takana oli kuitenkin huonosti nukuttu lentoyo. Lisaksi kiitos siskoni loistavan hostellivalinnan (! :) ) tienoomme on jokseenkin rauhaton. Koko katu on taynna ensinnakin bilepaikkoja, joista pauhaa musiikki koko yon ikkunasta sisaan ja ihmiset huutavat kovin juhliessaan. Taman lisaksi kadulla joutuu iltaisin kulkemaan huorien ja useiden strippiluolien ohi. Kadulla on myos monta muuta hostellia. Sydney tuntuu olevan taynna hostelleja.

Jotkut itsensamyyjista tuntuvat olevan kovinkin nuoria ja en pysty mitenkaan kasittamaan miten joku ajautuu tuollaiseen tilanteeseen. Juhlijat tuntuvat olevan kuitenkin kovin tottuneita naihin naikkosiin ja kaupunginosa tunnetaankin sydneyn "red light districtina". Haluan tahan viela mainita pelotusta herattamaan rikkoutuneen hostellihuoneen ikkunamme seka eraana yona hostellin portaikossa kohtaamamme rotan :). Kaikki kunnia siskolleni, han on kylla ihana! :) Rotta tosin nain rotan vuonna on kylla aivan paikallaan.

Sunnuntaina kavimme katsastamassa Chinatownin markkinoineen ja kiinalaisen puutarhan. Ihmisia oli kohtuupaljon luultavasti paraatin takia, jonka kylla kerkesimme missaamaan, silla Petra "nukkui" kohtuupitkaan paansarkya karsiessaan. Illalla menimme hyvan saan suosimana viela istuskelemaan laheiseen rantaan. Talloin naimme myos ensimmaisen papukaijan.

Eilen maanantaina lahdimme heti aamulla varhain kohti BlueMountainsia eraan opasyhtion mukana. Oppaamme oli suhteellisen loistava ja voin sanoa etta matka ainakin oli hintansa vaarti, silla paikkaan oli kuitenkin matkaa ja opas selosti lahes koko ajan Sydneyn ja Australian historiaa ja muuta faktatietoa. Puhumattakaan paikan paalla. Blue Mountainsissa oli erityisen kaunista ja eukalyptus-metsassa oli aivan ihana tuoksu! Tulvien takia (tie oli veden peitossa) emme paasseet katsastamaan kenguruita, jotka normaalisti kuuluvat kierrokseen, mutta uskoisin etta niita kylla ehdimme viela nakemaan. Naimme kuitenkin Three Sistersin, jokusen vesiputouksen ja paasimme sademetsaan, joten mikapa siina ollessa. Laskeuduimme alas kovinkin jyrkkia portaita pitkin ja nousimme takaisin ennatystenkirjaan paasseella junaradalla, silla sen kulkema matka oli kovinkin jyrkka. Ja olihan se.
Matkalla takaisin poikkesimme Sydneyn suurensuuren olympiakylan lapi ja tama kompleksi oli kylla kohtuullisen iso. Hyppasimme rannassa bussista ulos ja otimme lautan takaisin keskustaan tarkastaaksemme Sydneyn vesilta kasin.

Matkalla kotiin Noora viehattyi viela kovin kulkiessamme Royal Botanical Gardenin lapi lepakoista. Ensinnakin puutarha oli aivan ihana(!!) satoine eri lajisine kasveineen, mutta voi luoja sita lepakkojen maaraa. Puut olivat taynna naita isoja vartaloltaan punaoranssisia lepakkoja (mika niiden nimi mahtaa olla? (=Flying Fox Bat)) ja niita lenteli ilmassa suuria maaria. Aivan alyttoman makeita otuksia! Olin todella viehattynyt. Niita oli monta sataa ellei jopa tuhansia. Puutarha oli kuitenkin menossa jo kiinni ja olimme erittain vasyneita joten paatimme tehda tanaan picnicretken, johon sisaltyisi tama puutarha ja taidemuseo, jossa pitaisi olla australialaisten taiteilijoiden toita. Erityisesti aboriginaalitaide kiinnostaa ainakin minua, silla olen erittain viehattynyt heidan teoksistaan ja kasitoistaan. Ehka ehdimme viela tanaan katsastamaan Outback-keskuksen Darling-sataman laheisyydessa, jossa pitaisi olla 30minuutin aboriginaalin soittama didjeridookonsertto :). Nailla eteenpain.

Rotan vuosi

Nyt tama rotta on vastaanottanut uuden vuoden. Ei ollut hirvean villi vuoden vaihde. Tanaan lahdetaan kohti kenttaa ja Australiaa. Toissapaivana yritimme kovasti nahda maailman korkeimman ulkona olevan pronssisen buddha-patsaan, mutta sumulta emme nahneet sita, vaikka kuinka kipusimme sen lahelle. Ilmeisesti se heilutti oikeaa kattaan. Kannattaa siis vahintaan valita sateeton paiva, kun lahtee sita katsomaan, mutta toisaalta se on niin kaukana (Tung Chungin metroasemalta bussilla n. 40 min, kaapeliautolla 25min), etta vaikea arvioida minkalainen saa paikan paalla on. Lisaksi buddhan lahistolla sijaitsi temppeli ja kavimme erittain hammentavassa teehuoneessa. Saimme pienet kupposet, joihin kiinalainen tyttonen tarjoili teeta aina lisaa kalliiseen hintaan.

Sik Sik Yuen Wong Tai Sinin temppeli olikin jo ihan nakemisen arvoinen, puistosta varsinkin pidin. Ihmisiakin siella riitti luultavasti uuden vuoden takia hakemassa onnea uudelle vuodelle.

Taman lisaksi toissapaivana otimme peak tramin korkeuksiin katsomaan kaupunkia illan valoissa. Naky oli sinansa ihan vaikuttava. Eilen menimme illalla klo 8 katsomaan valoshowta joka piti kuuleman mukaan olla spectacular(!) mutta itse emme ainakaan kokeneet valoshow'n olevan mitenkaan kauhean mieleenpainuva. Valot vilkkuivat pilvenpiirtajien seinustoilla ja spotvalot valaisivat musiikin tahtiin taivaalle. Kannattaa kayda vilkaisemassa, mutta ei kannata odottaa mitaan hirvean villia.

Briiffauksena Hong Kongista: ihmiset ovat erittain mukavia ja vieraanvaraisia, hostelli oli toimiva kokonaisuus, julkinen liikenne toimii, hulinaa riittaa ja viimeisena paivana Mong Kokin seudullakin osaa jo suunnistaa jokseenkin hyvin >D

Lost in Hong Kong

Kowloon tuntuu jo itsessaan niin sekavalta, etta hammentaa kuinka sekava itse keskusta mahtaisi olla. Eksyimme suunnasta jokusen kerran kavellessamme kukkamarketeille mutta selvisimme perille. Hostelli oli helppo loytaa sinansa silla meilla oli hyvat ohjeet laheiselle pysakille asti ja siita eteenpain naytimme tarpeeksi turisteilta etta kiinalainen pariskunta kuljetti meita pari korttelia ihan silkasta ystavallisyydesta. Meidat jopa saatettiin seitsemanteen kerrokseen.. mukavia ihmisia.. mies tosin oli jokseenkin vaatimaton sanoessaan etta osaa vain vahan englantia. Meinasivat ilmeisesti pyytaa meita jopa kanssaan syomaan. Ihmisia on suhteellisen paljon ja kadut nayttavat minulle ainakin lahes samanlaisilta tuntematta kiinalaista kirjoitusta. kauppaa emme ole viela onnistuneet tunnistamaan... Meita lahti kerran jo joku hamara ukkeli seurailemaan ilmeisesti ryostosaaliin toivossa. Ilmeisesti erotumme aika hyvin joukosta. Mutta perilla siis olemme ja ehka emme tanne eksy tai loydamme vahintaan kentalle parin paivan paasta :)

Näin valmistat kiinalaisen rotan.

Jotta voisit varmistaa kunnolliset uuden vuoden juhlat Hong Kongissa, älä toimi kuten minä. Reissuni näyttää lähtevän liikkeelle niin, että jäniksenä mukaan onkin hyppäämässä A-luokan kokki nimeltään Strepto. Hän saapui valmistelemaan kurkkuani matkaa varten.
Itse yritän kovasti saada häntä luopumaan kiinalaisen uuden vuoden rotan vastaanottamisesta kanssani ja yritän tarjoilla hänelle tällä hetkellä anti(biootti)looppeja, mutta saa nähdä minkälaiseen juhlaillalliseen lopulta päädymme yhteistuumin.

Kiinalainen uusi vuosi todellakin vaihtuu tänä vuonna niin, että ensimmäinen päivä osuu 7. päivälle helmikuuta. Tämä on sinänsä typerää, sillä emmehän me tajunneet aikoinaan lentoja varatessamme, että uusi vuosi edes osuu näille ajankohdille, joten lentomme Hong Kongista lähteekin jo 7. päivä illalla seitsemän aikoihin.. Toisaalta, kiinalainen uuden vuoden juhlinta kestää kuukauden päivät, joten eiköhän hulinaa Hollolan kasvateille ole joka tapauksessa tiedossa.